BLOCKCHAIN – KRYPTOVALUUTOISTA VALTAVIRTAAN

Blockchain on tänä päivänä kaikkien huulilla. Ei vähiten siksi että virtuaalivaluuttojen suuret hinnanvaihtelut ovat viikoittain esillä laajasti tiedotusvälineissä. Virtuaalivaluutat ovat kuitenkin vain yksi sovelluskohde, jossa hyödynnetään blockchainia eli lohkoketjuteknologiaa. Mistä lohkoketjuteknologioissa on sitten kysymys?

Tähän vastakseen kannattaa tutustua Bitcoinin ideoijan Satoshi Nakamoton kirjoittamaan Bitcoinin –perusdokumenttiin https://bitcoin.org/bitcoin.pdf. Nakamoton keskeiset 3 innovaatiota Bitcoinin taustalla ovat: 1) tietokanta, johon voi kirjoittaa vain kerran ja jota ei voi jälkikäteen muuttaa, 2) hajautettu tilikirja (distributed ledger) ja 3) datan validointi avoimessa menettelyssä. Tietokanta, johon voi kirjoittaa vain kerran eli nk. write only database mahdollistaa sen, että mitään tietoa tai tapahtumaa ei voida muuttaa jälkikäteen. Hajautettu tilikirja puolestaan tarkoittaa, että mikään yksittäinen taho ei pidä kirjaa tapahtumista, vaan “tapahtumaloki” on hajautettu. Joidenkin mielestä hajautettu tilikirja on tärkein kirjanpitoon liittyvä innovaatio sitten kaksinkertaisen kirjanpidon keksimisen. Jotta voidaan olla varmoja siitä, että hajautettu tilikirja on varmasti oikea ja virheetön, data validoidaan nk. avoimessa konsensusmenettelyssä, jossa kaikkien osallistujien (osallistuvien tietokoneiden nodet) on oltava yhtä mieltä siitä, että tilikirja on oikea ja siinä olevat transaktiot päteviä.

Bitcoin on siis ensimmäinen sovellus, jossa blockchainia on hyödynnetty laajassa mittakaavassa. Bitcoinia on seurannut iso joukko muita kryptovaluuttoja, kuten Ethereum, Ripple, Tether jne. jotka perustuvat kaikki blockchainiin. Kryptovaluuttojen taival on kuitenkin ollut kaikkea muuta kuin luottamusta herättävä. Tähän on useita syitä, jotka eivät kuitenkaan johdu blockchain –teknologian huonoudesta tai puutteista, vaan mm. Kryptovaluuttojen todellisten käyttökohteiden vähyydestä, alhaisista volyymeistä sekä tietomurroista ja muista väärinkäytöksistä. Riippumatta siitä mikä blockchainiin pohjautuvien kryptovaluuttojen tulevaisuus on, selvää on että blockchain –teknologia on tullut jäädäkseen ja sen hyödyntämisestä on nähty vasta pilkahdus.

Esimerkkejä blockchainin käytöstä kryptovaluuttojen ulkopuolelta tulee kiihtyvään tahtiin. Daimler Benz esimerkiksi toteutti 100 miljoonan euron joukkovelkakirjaemission käyttäen blockchain –allekirjoitusta. Australian suurin pankkikonserni ANZ on toteuttanut yhteistyössä Westpacin ja IBM:n kanssa kokeilun, jossa liiketilojen vuokraamiseen liittyvät pankkitakaukset on toteutettu blockchainilla. Ripple on toteuttanut globaalin blockchainiin pohjautuvan maksujenvälitysverkoston, jota monet pankit sekä mm. Amex käyttävät. Esimerkiksi rahan lähettäminen Yhdysvalloista Eurooppaan kestää tällä hetkellä swiftin kautta tyypillisesti 2-3 päivää ja siirtomaksut ovat kovia kun Ripple:n avulla rahansiirto tapahtuu muutamissa sekunneissa. Vakuutusjätti AXA käyttää Ethereumia tarjotessaan uutta lentomatkavakuutustaan. AXA:n ja asiakkaan välinen sopimus toteutetaan Ethereumin avulla. Erityyppiset “älykkäät sopimukset” tulevatkin olemaan keskeinen blockchainin sovelluskohde tulevaisuudessa. Kaiken kaikkiaan blockchain tulee olemaan merkittävässä roolissa missä tahansa uudessa sovelluksessa tai platformissa, jossa tehdään transaktioita ja käyttäjien välinen luottamus, läpinäkyvyys ja transaktion kustannukset ovat tärkeitä.

Jos olet miettimässä blockchainin hyödyntämistä omassa liiketoiminnassasi, niin itse kehityksessä ei tarvitse lähteä nollasta liikeelle, sillä useita open source- pohjaisia blockchain teknologioita ja kehitystyökaluja on saatavilla. Yksi näistä on Linux foundationin perustama Hyperledger. Starcut auttaa mielellään sekä blockchain –sovellutusten suunnittelussa että toteutuksessa. Ota rohkeasti yhteyttä.

Tilaa blogimme